Seuranta ja vastearvio

hallinta - 18.05.2010 - 10:24

Avainmuuttujat
 

Hoitotulosten arviointia varten potilaiden diagnoosivaiheen tietoja, annetut hoidot ja niiden vasteet kerätään Suomen hematologiseen rekisteriin (SHR) potilaan suostumuksella. AML-2012 ohjelmaan (vähimmäisvaatimuksena) kirjattavat tiedot on merkitty peukalomerkillä ( ).

Induktio‑ ja konsolidaatiovaiheen tutkimukset

Veritutkimukset hypoplasiavaiheessa

  • Vähintään kolmesti viikossa: B-PVK+Ne ja P-CRP.
  • Vähintään kahdesti viikossa: B-XKoe, P-Krea, P-K, P-Na, P-Bilir, P-ALAT, P-AFOS.
  • Vähintään kerran viikossa: P-TT/INR, P‑Gluk, P-Alb, P-LD, P-Ca-ion, P-Pi, P-Mg, P-Uraat (vain ensimmäisen hoidon 2 ensimmäisen viikon aikana)
  • Solujen toipumisvaiheessa on tärkeää tutkia blastien esiintymistä veressä: B-PVK+TKD
  • Kuumeisten, pahoinvoivien ja ripuloivien potilaiden veren soluarvoja, CRP:tä, elektrolyyttejä, happo-emästasetta ja kreatiniinia seurataan päivittäin
  • Infektionäytteiden aktiiviseen ottamiseen ja oikea‑aikaiseen lähettämiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota (neutropeenisen potilaan infektiot)

Luuydinnäytteet induktiohoidon jälkeen 

Hypoplasiavaihe induktiohoidon jälkeen, päivä 14 (suositus, ei kuulu AML2012-ohjelmaan)

  • Aspiraationäytteen morfologinen näyte tutkitaan hypoplasian asteen ja leukemian refraktorisuuden arvioimiseksi. Toisinaan remissio tulee kuitenkin hitaasti eikä päivän 14 näytteen perusteella voida päätellä lopullista refraktorisuutta. Jos blasteja on ylimäärä, tutkitaan luuydin myös päivinä 21 ja 28, jotta mahdollinen reinduktio ei turhaan viivästyisi.
  • Jos ensimmäisellä induktiohoidolla ei päästä remissioon, hypoplasiavaiheen näyte tutkitaan myös toisen induktiohoidon jälkeen.

Remission arviointi solujen toipuessa induktiohoidon jälkeen, päivä 28

Luuydinnäyte tutkitaan remission arvioimiseksi tutkitaan verisolujen noustessa hoidon jälkeen tai viimeistään päivänä 28. Tämän löydöksen sekä soluarvojen perusteella päätetään seuraavan hoidon aloittamisesta.

  • Jos luuydin on vielä hypoplastinen ja veressä on merkittävä sytopenia, eikä seuraavaa solunsalpaajahoitoa voida aloittaa, luuytimen toipumista ja remission saavuttamista seurataan aspiraationäytteen morfologian avulla noin viikon välein.
  • Tässä vaiheessa otetaan näyte (näytteet) myös jäännöstaudin arvioimiseksi, jos markkeri on.

Likvoritutkimus remission varmistamiseksi induktiohoidon jälkeen seuraavissa tilanteissa:

  • DG-vaiheessa sytogeneettisenä muutoksena kromosomi 16:n inversio tai t(16;16)
  • Dg-vaiheen B-leuk > 100 x 109/l
  • Dg-vaiheessa ekstramedullaarinen tauti muualla kuin keskushermostossa 

Luuydinnäytteet konsolidaatiohoidon jälkeen

Jokaisen konsolidaatiohoidon jälkeen otetaan luuydinnäytteet morfologisen remission ja jäännöstaudin arvioimiseksi.

 

Seurantavaiheen tutkimukset (AML-2012)

 

Luuydinnäytteestä tutkitaan allogeeniseen kantasolusiirtohoitoon soveltuvilta pienen riskin potilailta morfologian lisäksi jäännöstauti (RQ-PCR / FC-menetelmällä) 2 vuoteen saakka. Jos aiemmin jäännöstaudin suhteen negatiivisella potilaalla todetaan positiivinen tulos, ohjelmoidaan uusi näyte mahdollisimman pian.  

  • Merkittävän jäännöstaudin ilmaantuminen voi johtaa allogeeniseen kantasolusiirtoon tai siirron jo saaneilla aikaistettuun immunosuppression purkuun ja lyfosyyttisiirtoon kantasolujen luovuttajalta (DLI)
  • Muissa riskiryhmissä jäännöstautiseuranta hoitavan yksikön harkinnan mukaisesti
  • Uusi solunsalpaajahoito aloitetaan vasta kun todetaan morfologinen relapsi

Seurantaohjelma

1. vuosi konsolidaatiohoidon päättymisestä

  • 1 kk välein B-PVK+TKD
  • 3 kk välein luuytimen aspiraationäyte
    • morfologia
    • jäännöstauti (RQ-PCR ja tai FC-menetelmällä): allogeenisen kantasolusiirron piirissä olevilta pienen riskin potilailta, myös muissa riskiryhmissä suositeltava

2. vuosi konsolidaatiohoidon päättymisestä

  • 3 kk välein B-PVK+TKD
  • 3 kk välein luuytimen aspiraationäyte
      • morfologia
      • jäännöstauti (RQ-PCR ja tai FC-menetelmällä): allogeenisen kantasolusiirron piirissä olevilta pienen riskin potilailta, myös muissa riskiryhmissä suositeltava

3.-4. vuosi (5 vuoteen saakka) konsolidaatiohoidon päättymisestä

  • 4 - 6 kk välein B-PVK+TKD
  • Luuytimen aspiraatiotutkimus tehdään, jos soluarvot tai oireet antavat siihen aihetta 

 

Seurantapaikka

  • HUS: Remissiossa olevat HUS:n piirin potilaat seurataan 5 v ajan hoitojen päättymisestä HUS:n sairaaloissa ja sen jälkeen, jos erityisiä ongelmia ei ole, TK:ssa tai muun oman lääkärin toimesta. Muiden keskusairaaloiden alueiden potilaat seurataan ao. keskussairaalan toimesta, kun konsolidaatiohoidot on annettu.

 

Tutkimukset epäiltäessä relapsia

Granulosytopenian, trombosytopenian tai anemian kehittyminen tai paheneminen voivat viitata relapsiin ja ne samoin kuin blastien ilmaantuminen vereen, indisoivat luuytimen aspiraationäytteen tutkimisen. Erityisen tiiviisti on syytä seurata niitä potilaita, joiden relapsivaiheen hoidossa kantasolujensiirto voi tulla kyseeseen.

Anamneesi: vuototaipumus, infektio, yleisoireet, kivut, päänsärky, pahoinvointi

Status: petekiat, mustelmat, infektiofokukset, hepatosplenomegalia, lymfadenopatia, tuumorit, ihoinfiltraatio, ienhyperplasia, aivohermojen löydökset

Veri- ja virtsakokeet: B-PVK+TDK, CRP,P-Krea, P-K, P-Na, P-Bilir, P-ALAT, P-AFOS, P-TT, P‑Gluk, P-Alb, P-LD, P-Ca-ion, P-Pi, P-Mg, P-Uraat, B-Xkoe 

Luuytimen aspiraationäyte:

  • MGG‑värjäys, muut värjäykset harkinnan mukaan
  • Kromosomitutkimus harkinnan mukaan
  • Pintamerkkitutkimus harkinnan mukaan
  • Jäännöstaudin seurantamarkkeri harkinnan mukaan
Viimeksi muokannut: 
Lauri Mäkinen - 31.01.2016 - 11:35